Niinpä niin, on taas otsikkona väsyttää. Eipä varmaan yllätä ketään. 

Ei menny ihan niiku suunniteltiin. Piti vain pojan palaveris käydä ja viikonloppua viettää forssassa mutta niin siinä sit kävi et isä menehty.  Tiedossahan se oli juu mut ainahan se on kova pala. Jäimme sitten äitipuoleni luo autteleen miehelläkin kun ei niin kiirus ku viljat ja potut myöhässä. Tänään tostaina tultiin kotiin.

Mietin tässä kuina ihmeessä jaksan kykenen pystyn nyt yksin hoitamaan tämän väliajan ennen kuin lähdemme uudelleen takaisin ensiviikolla. Olen yksin likan kanssa. Hautajaisvaatteet katsoa ja normiarkea pyörittää.

Lauantaina likalla ois ratsasus joten vien miehen töihin ja haenkin. maanantaina samoin kun maanantaina on likan kans toimintaterapia ja sitten katsoa onko iltapäivälle vielä siirretty musiikkiterapia jos ei niin sitten likalla jää kaksi viikkoa vain välistä. Tiistaina on sitten evasta tulossa se tutkimusjaksoon kuuluva kotikäyntikin. Keskiviikkona on opettajan tapaaminen jonka jälkeen ois jo takaisin lähtö kun 12pv ois hautajaiset. 

eipä tässä auta kuin vain koittaa jaksaa ja kärvistellä ja pakolliset vain hoitaa. Kokoajan vain tuntuu et jalat pettää alta.