On kyllä ollut sellaista menoa ja touhua ettei ole ehtinyt kirjoittamaankaan. Jospa jotain pientä kirjoittaisin.

Maanantaina ja tiistaina kävin ns.töissä eli siellä terapiatyössä ompelu ja kädentaitopajalla. Niin pidän käsitöistä. Harmittaa aina joskus etten aikanaan sitten kuitenkin käynyt tekstiili-ja vaatetusalaa loppuun. Oikeastaan nyt siihen saattaisi olla mahdollisuus niin et saisin apua niihin vaikeuksiin jonka takia aikanaan hieman jäikin homma kesken. Teen toki käsitöitä edelleen jotain pientä aina kausiluontoisestikin. Aikanaan ompelin likan kestovaipatkin itse ja omat kestositeeni ompelin/ompelen. Neulon villasukkia ja virkkaan kolmiohuiveja. Huomaa vain jotta väsymyksen ja muun takia jotenkin on uuden oppiminen jäänyt. Minulla kun oppiminen vaikeaa muutenkin ja hahmottamisessakin suuria ongelmia. Se ihan todettukin kun mulle psygoligi testit teki niin siinä ilmeni tämäkin.

Eilen kävin lääkärissä. Kerrankin aivan mahtava lääkäri joka ei alkanut nipisee painosta vaan kysyi ensin millainen perhetilanne on ja ymmärsi ja sanoikin että pikkuhiljaa vain että ei voi kaikkea jaksaa kerralla. Ja muutekseenkin sain sen mitä lääkäristä hainkin. Nyt vain odottelemaan sitten aikaa. Mutta kyllä mua risoo kun niin tunnen luissa ja ytimissä jo huomen aamun tuloksen tai oikeastaan teen sen aamuyöllä jo kun lähdemme reissuun hyvinkin ajoissa. Olemme viikonlopun reissussa.

Miehelle olen muutekseen sen verran ny sanonu et kevennän ruokavaliooni ja todella toivon että kunnioittaisi sitä. Mulle se ja sama mitä tekee itselleen. No mitä tekee hän, kiikuttaa meidät pitsalle tilipäivän kunniaksi. Onneksi se oli tiistai joten maanantain päivän sain menee siten että meni 60kcal yli vaan eli aika hyvä saavutus minulta minun mielestä kuitenkin. Aamulla hän kuitenkin tarjosi minulle ekana vaaleaa leipää. Sanoin sil et menikö harakoille eilinen jotta tuo ei kuulu tämänpäivän ruokaani.

Eilen oltiin asioilla kaupungissa kun miehelläki nyt pieni hiljainen kausi töiden suhteen niin on kotona enempi joka on toisaalta hyvä toisaalta ei. Kuitenkin työtä ois sitten tiedossa vielä joten otetaan kaikki ilo irti kotona olostaan. Niin tosiaan siis käytiin siellä asioilla ja minä kokeilin vaatteita. Paita ja yhdet housut hän minulle osti. Sanoi et on ihanat mun päällä. Noh, housut oli siinä ja siinä ja paitakin hieman tuntui siinä ja siinä. Joten siihen sanoin et hieman pakko saada pois niin voisi nämä tuntua mukavemmilta päälläni ja otankin sitten huomenna superkevyen päivän kun viikonlopun reissussa taas hankalampaa kuitenkin. En siis sanonut mitään 500kcal:n päivästä. Kauhistuisi kuitenkin.

Nyt hän lähtikin äitiään viemään asioille kaupunkiin joten aamun ns. syömättömyys menee siinä. Ja voin vain sanoa kun hän tulee et juu söin jo just vaikken syönytkään.Pitää soittaa vielä perään jotta muistais sen kukkakaalin mulle tuoda niin olisi hampaillekin jotain ettei mee ihan sopanjuomiseksi. 

Näin tälle kertaa. Palailen astialle kun ehdin pikaisesti ainakin painonmuutoksesta kertoon (joka varmasti plussaa oon niin jumissa ja turvotus oikein tuntuu)