Kyllä minua ahdistaa. Kun mulla ei oo enään kuin vuorokausi aikaa päättää mitä teen/tehdään sen metkon reissun kanssa. Metko on kuitenkin vain jokatoinen vuosi ja toissavuonnakin jäi mieheen iskeneen ruusun takia välistä. Nytkin kolm päivän reissu typistettiin jo päivään pojan ja rahallisen tilanteen takia. Miehelle ja pojalle ja kai likallekin se ois tosi tärkee juttu. Mua ei vois *** vertaa kiinnostaa. Mua pelottaa pojan käytöskin ja se oma jaksaminen ja hermojen kestävyys. Jos mä nyt sanon ettei mennä petänkö kaikki? Olenko itsekäs?

Mua ei yhtään huvittas kun minibudjetil mennää alkaa evästystä miettiä ja tietty minä ne siellä kannankin. PIdän huolen että kaikki pysyy kasassa (onneksi heillä on puhelimet) kaikki esitteet/ilmapallot kannan tietysti minä. Vaihtovaatteet pakkaan tietysti minä. Sadevaatteetkin pitää ottaa mukaan juu. Ja aamulla lähtö ihan sika-aikaisin. 

Ja ennenkuin joku ehdottaa että mies menisi yksin lasten kanssa. Juu ei todellakaan onnistu häneltä itsekin sen myönsi. Ketään kaveria hänelle ei ole mukaan joka ymmärtäisi nää erityiset ja osaisi ennakoida lasten raivokohtaukset etenkin lukisi pojasta ennakkoon ja saisi suht nopeasti ne loppumaan ettei kellekään eikä hänelle itsellekään kävisi mitään.

Muuta menneestä viikosta. Maanantaina ei meinannu käynnistyä ollenkaan. Kun tyttö tuli koulusta innostuttiin sämpylöitä leipomaan. Sain sentään pyykkiä koneellisen pestyä juu wau! Juu ja sosialityöntekijä lastensuojelusta soitti ja se tiesi lisää palaveri/tapaamis aikoja. Sekä pojan osastolta soittivat loppupalaveri aikaa jo oli siis tänään (siitä kohta lisää)

Tiistaina oli onneksi hieman myöhempi herätys. Tosin mitä välii ku ei juuri saanut nukutuksi. Kuviskerho oli tytöllä ja tämä oli siellä nyt toinen kerta ja vielä innoissaan. Saunan sentään sain lämpimäksi ja ensikerralla sinne pitääkin kantaa puita (ääh)

Keskiviikkokin oli ja meni. Aivan finaalissa ollessa kokopäivä. Ja nyt tänään tosiaan oli palaveriä pojasta. Nyt on siis tiedossa hällä vielä intervallijaksoa ennen joulua ja mennään nyt tällä lääkityksellä ja perhekodissa sitten katsotaan että kuinka pärjäilee. Koittaa aloittaa koulun jatkamista perhekodissa kotikoulun muodossa ja joitakin tunteja viikossa käy koululla mutta herkästi käskivät olla yhteydessä polille jos tuntuu ja lastensuojelusta sosialityöntekijä oli myös paikalla ja tässä onkin ensiviikolla perhekodissa palaveriä. Toimintaterapia keskeytetään ja tilalle tulee itsehillintäterapiaa vai milläs nimellä tää nyt kulki.