Mä mietin miten oon niin saamaton. Yritän alkaa nykyisin tekeen jotain hommia niin se meneekin ihme haahuiluksi ja lopulta tulee voimattomuuden tunne ja sit ne kaikki jää tekemättä tai si aloitan ja si loppujen lopuksi saan vain isomman sotkun aikaan.

Tää on vaan jotenkin niin raskasta. Kokoajan huolissani milloin mistäkin. Kun saisin aikaiseksi oikein suursiivon jokapaikkaan tässä kämpässä niin helpottaisiko tuo sekasorto tuolla mun pääkopassakin edes hetkeksi. Ei siitä oo ku alkuvuodesta vedettiin jätesäkkikaupalla roinaa kiertoon ja roskiin. No taitaa olla sama eessä. Tosin paljon on noita kestovaippakankaita jos vaikka saisin otettua kuvat ja myytyä tai jotain. Mut ku pitäs jaksaa mittaileen ja kaikkea tarkat kuvaukset ja kaikki niistä. Iso läjä jotain askarteluun yms. liittyvääkin tuol ois. Ku ei niit tuu käytettyy ei ne kelpaa lapsille kun ne niille eteenlyö kun haluavat askarrella.

Lyhyet torkku-unet ei kyllä korvaa unta ei sitten millään. Hyvä kun ruutua pystyy katsomaan silmiä kirvelee ja päätä jomottaa. Ja tänään pitäisi jaksaa vielä valvoa kun on ne raketit ja se ajelulla käynti kaupungilla lasten kanssa kun  tuli luvattu kun ei sinne metkoonkaan menty. Kalaa on tänään ruaksi illemmalla. Nyt päivällä eilisiä pihvejä vielä jäi. Pitääkin mennä kala laittaa suolaan.

Ensin kuitenkin katson bb uutiset koska tommy oli poistettu talosta ja ihmettelen tätä suuresti mitä ihmettä tapahtui. Vaikutti alkuun et tuostahan on vaikka mihin. Ja osas heittäytyäkin. noh eihän voi koskaan tietää.

Mua ahdistaa ja mietityttää tuleva syyskuukin tosi tosi paljon sillä mies tekee pitkää päivää pakko ja taloudellisesti mä en voi mennä siksi osastolle ensikuussa. Maanantaina lääkäri ja toivon et ymmärtäs. Sitten kun perunat on nostettu miehellä ei oo tiedossa hommia niin silloin helpompi mun lähteä osastolle ja opastaa mies arkeen ja tehdä ohjeet. Se on niin pihalla näistä. Jos saisin täällä noi muutkin syyskuun aikana kuntoon kun yksin oon niin sen sit helpompi.

Mutta erään ystävän puolesta olen todella onnellinen ja toivon todella hänen onnen kestävän. Toisaalta olen kateellinenkin mutta onneksi se on ihan ohimenevää tunnetta.