Se ois perjantai. Tässä viikonloppu edessä yksinään. Mies perunahommissa. Toivon hiljaa salaa mielessäni että hän pääsisi ihmisten aikaa pois illalla tänään ja huomenna ja kenties ois syystä tai toisesta sunnuntainakin myöhempi aamu tai jotain. Mä oon täällä autottomana ja rahattomana. Pyörä tietty ois tuossa sillähän kylille pääsisi jos jaksaisi mennä (ja kelit soisi). Tekemistä olisi kotonakin mutta ku ei jaksaisi. Toisaalta tekisi mieli shoppaileen. Yleensä en niin edes tykkää shoppailusta. No nyt tietty tekee mieli kun ei oo sitä autoa eikä rahaa. Tietty tuol ois vaatteita joita vois alkaa kokeilla muokkaileen. Kun noita kierrätettyjä rättejä kasaantunut. Tuskin mää saan muuta aikaan kuin ajatuksissani. Kuitenkin vätystelen vaan. Yhtään tiedä mihin aikaan likkaa ovat tulossa hakeen. Päivän päälle sitten soitella tarkemmin jos sieltä ei kuulu mitään.

Pojan asioissa on edetty nyt siihen että ensiviikolla tiistaina on palaveeriä jossa odotukseni on tosi korkealla mitä jatkossa tulee tapahumaan. Pojan se käsi minkä loukkasi ja sai tikkejäkin niin ne otettiin pois niin kas kummaa aukesikin uudelleen. Joutuivat sisällekin laittaa tikkejä. Harmittaa ihan vietävästi ku oon täällä jumissa enkä pääse pojan luona käymään. Onneksi on sentään puhelin keksitty. Poika on nyt samalla tavalla viikonlopun kuin oli viimeksikin. Eli päivät lastenpuolella ja syömässä ja nukkumassa nuorisopuolella. Ensiviikolla sitten pitäisi olla jo päätettynä jatko ja varmaan perhekotiin menee silloin viikonloppuna. Tiistaita odotellen. Mulla on kyllä omat näkemykset valmiina. Tai siis meillä on miehen kanssa asiasta keskusteltu hetki ennen nukkumaan menoa iltaisin kun ei oikein ny muullon olla nähty. 

Ensiviikolla onkin maanantaina likan open tapaaminen ja se pojan palaveri tiistaina ja torstaina oma psygologi plus sosialiyöntekijän yhteistapaaminen. Josko silloin saisin sitä siivousapuakin tai jotain.

Eilen leivottiin likan kans sämpylöitä. Et ei täs nyt ihan toimettomana olla oltu. Mutta eipä tässä nyt oikein muuta isompaa kummempaa. Ensiviikon palavereita odotellen.

Nii juu on mulla instagramikin nykyään. http://instagram.com/sronkanen