Kyllä tämä tuntuu olevan aikamoista vuoristorataa mun mielialanvaihtelu. Vaikk kuinka yritän hokea itselleni iloisia ja hyviä asioita niin aina se mieli meinaa heilahtaa ellei heilahdakin sinne mustalle puolellekin välillä. En tajua en kertakaikkiaan tajua kuinka mieheni jaksaa minua. En yhtään ihmettelisi vaikka ei jaksaisikaan tai jos tekisi selkäni takana jotakin pahuutta. Kun sekin välillä käyny mielessä.

Niin kyllä mielessä ihan siitä syystä että ei hän aiemmin touhannu ja auttanut kuin nyt on auttanut hommissa kotona. Ei edes viimetalvena kun oli työttömänä tälläi samalla tavalla kuin nytkin. Perhetyö ja lastensuojelu yms tahot ovat kyllä yrittäneet sanoa että nykyisin myös miehet osallistuvat kotitöihin yms. Hällä kun kasvatus siis aivan toisenlainen. Niin nyt yhtäkkiä aloittelee siivousta oma-aloitteisesti ja huolehtii kummallisesti mitä ei oo ennen ollu. Sit se on erään keskiviikon jälkeen ollut hieman kummallinen tai jo joku päivää ennen sitä. Yritän kuitenkin olla ajattelematta tätä. Koska jos hän esim. pettää niin siinäpä sitten koska en oo kovin hyvää vaimomateriaalia ja eihän tälläistä hullua kukaan muuten jaksaisikaan.

Taas tuleva viikonloppukin ahdistaa. Kyllä vain, tukiviikonloppu kyseessä ja rahat tosi vähissä kuinkas muutenkaan. Ja pelko myös et punaiset päivät alkaisi. Toisaalta ne saisikin alkaa koska on eräs toinen meno jossa ne olisi vielä enemmän tiellä ja estäisi paljon enemmänkin. Mun noin säännöllisen kierron mukaan niiden pitäisi ehtiä ennen sitä mutta koska mistä mää tiedän mitä tää ns. "turha" leikkaus sitten kropalle teki niin en tiedä.

Viimeyönä oli taas oikein pohjanoteeraus. Sain muutaman tunnin torkuttua ja sitten puolikolmen aikaan ei millään. Siinä sit jo pelailin ja tein joulukortteja ja olin jälleen huono vaimo kun mies heräsi touhuiluuni puoli viiden aikaan. Käytiin tänään kylilläkin ja apteekkiin meni 100e mutta osa jäi puuttuu ja sen puuttuvan osan mies on nyt hakemassa koska eivät olleet muistaneet reseptiä vaikka niiden piti olla jo tulla paljon aikaisemmin. Sieltä pitäis nyt tulla sellaista jonka avulla kenties alkaisi unikin tulemaan kun täysikuukin on tainnut jo mennä. Jos tämä mielikin alkaisi kirkastumaan jälleen.

Muutes tässä ei kai sitten sen kummallisempia. Mies on nyt likkaa viemässä kuviskerhoon ja minä täällä lämmittelen saunaa ja ikuista pyykinpesua myös ollut kuten muinakin päivinä. Kun he tulevat menemme saunaan ja sitten onkin jo uni aika.