Mua myös ärsyttää et jos sanotaan et luettiin kokonaan teksti ja siitä huomataan et proteiinit yms. puuttuu nii haloo ihan kuin olisin meidän kaikki ruat kertonut vaan kerroin vain sen miksi se niin paljolti koostuu niistä mistä koostuu. Ei oo apukasseissa meidän suunnalla valmiiksi niitä vaan kyllä ne ihan itse saadaan kaupasta mennä ostaan. Ja jos on teksti luettu kokonaan niin eikös se jotain kerro jos oon kuitenkin painoa viimevuonna 25kg pudottanut niin yhtään mitään... Ja toisekseen mulla on myös niitä maankuuluja lääkityksiä jotka myös tekevät astetta vaikeampaa. Ja ne lääkitykset on sairauteen jonka takia se lähinnä on noussutkin kun se aiheutti sen että parasystäväni oli ruoka. Ja myös kukaan ei varmaan oo aatellu sitä kokonaista kokonaisuutta eli minun koko menneisyyttäni/lapsuutta/nuoruutta ja kukaan ei varmaan koskaan mieti kuin vain sen mitä kirjoitan ja tulee vain sen seuraamuksena pitämään moraalisaarnoja kuinka pitää elää ja olla. Kun jos asiat ois vaan noin yksinkertaisia niin olisiko lihavia ihmisiä edes olemassa?

Mutta juu, tästäkin päivästä hengissä selvitty ja yrittää taas nukkumaan suunnata. Tosiaan aamulla oli se normi herätys mutta likka ei mennykkään kouluun koska terapia aikaa ei saatu kuin just sillai et olisi tunniksi ehtinyt joten pyysimme koulusta vapaan. Hoidimme kaupungissa sitten samalla muitakin asioita niitä kun aina kerääntyy vaikka kuinka usein siellä kävisi. Tietysti yritämme olla mahdollisimman vähän käymättä mutta ei se vaan aina oikein onnistu. 

Kun tulimme vein miehen veljeään hieman jeesailee ja maalasimme neidin kanssa ja tekasin nopsaan ruan (kappas vaan sitä makaronii) ja sitten olikin jo taas lähtö, onneksi ei kirkonkylää pidemmälle mutta sekin meiltä katsottuna niin ettei ihan kävellen kuitenkaan viitsi näin laiskana lähtiä pulkkaa vetämään. Likalla kun kuviskerho. Jonka jälkeen haimme miehen ja tulimme kotiin. Sanoisinkin näin että olen enemmän kuin puhki enkä oikeasti jaksa mitään vaikka tietysti normaalit jaksaisi yhtä jos toista.

Huomenna muistaakseni minulla ei ole isompia menoja. Miehellä on vain aamulla labrakäynti (onneksi kylällä) ja menee si jeesaa taas veljeään. Mun siis on pakko koittaa jotenkinpäin jaksaa edes pyykkiäpestä ja sellaista. Oon kyl niin puhki kuin joku olla ja voi. 

Oon myös ollut jäässä kokopäivän. Siis minä joka en juurikoskaan valita sisällä kylmyyttä (ulkona talvella kylläkin kun en omista kunnon talvikuteita) niin nyt oon jäässä ku mikä. Mutta ei ole kuumetta eikä alilämpöäkään. 

Nii juu sellainen vielä että aktiivirannekkeen ystävä bongas suht edullisesti kaupasta. Lupasi ostaa niin maksan hälle sitten takaisin. Ensikuun eläkkeestä sitten. Toivon todella et saan sen toimiin hänen avustuksellaan minä kun oon niin hiton huono näiden koneiden kanssa. Ja jos se todella näyttäisi ne unet ja kaikki. Jos vaikka sen avulla tulisi käytyä vintillä pyykkihommissa enemmän ja puita ja sen sellaista haettua tms.

Hyvää yötä!

p.s. On muuten ihan mahtavaa. Voicea tulee nyt niin torstaina kuin perjantainakin :)