Eipä oo selkä näin prakannutkaan aikoihin. Liekkö lihominen syynä. Pitäs vaan oikeesti ottaa itseään  taas niskasta kiinni. Mut jokatapauksessa on niin jumissa että nukkuminen huonoa. Viikko ollut rankka kun jokapäivä saatu juosta kaupungis milloin kenenkin lääkäris ja terapiassa. Mutta on niissä ollut hyvääkin.

Esimerkiksi miehen mahakuvauksessa ei oo mitään normaalia kronin tautia kummempaa.. On vaan nirso vatsa. Likalla nyt on yhdet käynnit takana ja odotellaan postiste uutta aikaa joka kuulemma menee helmikuun lopulle. Näissä sitten aina eniten jännään et osuuko sellaiseen päivään kun ei oo mitään muuta. Kun on ikävää aina alkaa siirtää noita aikoja kun tietää et ne menee vain kauemmaksi niin paljon.

Oma lääkärissä hieman muuteltiin lääkkeiden annostuksia ja hän kirjoittaa lausuntoa että kuntoutuseläke jatkuisi. Mua aina näissä kohdin pelottaa et jos ne hylkääkin. Vaikka en näe syytä miksi koska hoitosuunnitelmaa on vuodeksi eteenpäin taas tehty ja näin mutta kela on aina kela. Seuraava psygologi aika meni helmikuun puolivälille vasta. Mutta kait mää sinne jaksan.

Tukiviikonloppukin tässä on ollut. Mutta eipä tässä ole kuin kotona oikeastaan oltu. No joo eilen lauantaina käytiin osastolla pojan luona käytiin uimassa. Perjantaina tummulla oli käsileikkaus. Aluksi oli puhe et mennään sinne yöksi kun se oli päiväkirurginen joten pääsi illaksi jo kotiin. Mutta hän meinasi et pärjää kyllä. Oltiin siis puhelimen päässä saatavilla sitten. Sieltä uimasta tultiin kotiin ja siinäpä se. 

Rahat on huolena. Pitäs saada lääkkeitä niin miehelle kuin minullekin ja pitäs päästä asioille ja kenties vähäkyröön muuttokin pojalla ennen kuin mulle tulee rahaa. Mut keltäs sitä lainaan saisi. Satkun kun jostain lainaan saisi vaikka vasta pystyy maksaan takaisin kun mieheltä eka tili tulee tuolta perunahommista eli kesäkuun puolessa varmaan vasta.

Näillä mennään uuteen viikkoon. Kipeän selän kanssa ja mietintämyssynä mistä rahhaa...