Eilen 28.8.2015 se tapahtui joka oli odotettavissa mutta silti ei olisi halunnu ei vielä. Aivan liian aikaisin isäni lähti pois luotamme. Onneksi sain häneen kuitenkin tututustua. 

Olemme hänen vaimonsa luona nyt. Seuraavat kaksi viikkoa pitää uudelleen järjestää palavereita ja siirtää ja koittaa saada likalle myös ylimääräistä vapaata koulusta tämä välimatka kun kuitenkin on aika suuri. Saa nähdä kuinka onnistunee. Maanantaina aamusta alkaa puhelinrumba. Näillä näkymin olemme täällä ke-to asti menemme käymään kotona ja palaamme viikon päästä heti uudelleen takaisin.

Toivon että jaksan pystyn pysyä pystyssä sekä jaksan pitää isän vaimon joka hänet loppuun asti saattohoiti kotona. Se poja evasta pääsy hautajaisiin on kans yksi järjestely tässä. Ja miehellenikin tämä on kova paikka. Olivat niin läheisiä isäni kanssa.