Maanantai ja ah vihdoin pystyn pari riviä kirjoittamaan. Viimeksi olimmekin siis sinne lomalle menossa kustaviin isäni mökille. Mentiinkin sinne ihan suunnitelmien mukaan ja oltiin melkein suunnitelmien mukaan viettämässä ihanaa lomaa ihanissa maisemissa. 

Mutta tiistai aamu ei koittanutkaan ihan niin innolla ja hyvillä mielin. Koska alavatsa oli kipeä. Okei menkkojen pitikin alkaa lomaviikolla ihan oikein. Ja niin alkoikin mutta kipu vain koveni ja alkoi oksettamaan. Mikään ei pysyny sisällä. Ilyapäivällä annoin periksi ja sanoin et mennään kotiin. Mutta kun päästiin lossille sanoin soita ambulanssi. Mahahapot tuli ja kaikki en tiennyt miten olla. Ei ollut kuin alavatsa kipeä ja alkoi olemaan oikealta puolelta ja heijasteli selkäpuolellekin. 

Ensivaste ja ambulanssi olikin miltei samaan aikaan. Hienosti sain heti kivunlievitystä ja matka tyksiin meni hienosti ja mikäs siinä komia nuorimies jonka kanssa jutella. Sain oikein sängyn kyytiä pojilta ja sitten mua olikin mies lääkäri (komia) mukava vastassa ja siinä umppari epäilyllä lähdettiin. 

Hoitajat toivat lisä kipulääkettä ja piikkiä nestetippaa yms. Tuntu todella et mut otetaan hienosti vastaan vaikka en oo paikallinen. Siellä sitten pyörittivät osastolta osastolle kunnes sitten löytyi virtsatientulehdus ja umppari leikattiin seuraavana iltapäivänä tai siis piti tähystää pois mutta jättivätkin sen sinne kun se olikin kunnossa. Virtsakiviä ei ollut mutta niin paha tulehdus et ei kauaa kuin ois menny munuaisiin. Tietty tujut lääkkeet alko pyöriin ja tujut antibiotit kotiinkin sain. Nytpä tiedän että minulla ei ole tyypilliset virtsiksen oireet. Eipä oo tätäkään tautia ennen ollut.

En siis pääsyt forssaan käymään mut mies oli siellä sitten kaks yötä. Ihana mies toi mulle apinapehmon. Juu silloin kohta tulee 12 vuotta eka treffeiltä kun toi myös apinapehmon. Mies niin huolissaan ollu sen niin kuullu ja nähny ja miehen näkeet sanonutkin. No enhän minä yleensä turhaan ambulanssia pyydä kipulääkkeiden syönnistä puhumattakaan.

Mutta nyt on sit seepraraitojen lisäksi sapenpoistosta neljäpientä arpea ja tästä toiset neljä. Onneksi hyvin pieniä. Ja nyt on sulavat tikitkin toivottavasti toimivat kuten pitääkin.

Torstaina päästiinkin lähtemään sieltä sairaalasta. Vaikkakin hieman miettivät uskaltaako kun matka on kuitenkin pitkä mutta sanoin et lapsia ei oo mukana ja saan pidettyy taukoja sekä nojan säädettyä sopivaksi. Ja koska muutenkin näytti hyvältä pääsin pois sitten. Se osasto jossa eniten olin niin pyysin miestä tuomaan fazerin sinisen laatikon koska jollain tavalla halusin osoittaa kiitosta hyvästä hoidosta. Kun en oikein koskaan tahtonut kelloakaan ehtiä soittaa kun aina kysyttiin onko kaikki hyvin jos joku huoneesta soitti kelloa niin kysyvät samalla muidenkin tilannetta.

Illalla toki tuntui automatka ja yö oli hankala. Onneksi hyvät kipulääkkeet sain ja näin. Ja mies piti niin minusta huolen kuin olla ja voi, Aikoihin nähnykään moista tapahtuvan. Perjantaina mies haki lapset ja poikakin oli viikonlopun lomalla kotona ja voi kun miehestä kuoriutui oikein vuoden koti-isä. 

Lauantaina tekivät ulkona hommia ja mä pystyin pelaan kimbleä tässä sängyssä. Aikamoisia pelihaita ovat kun hävisin joka kerta. Käytiin kaupassa ja menin mukaan joka oli virhe. Kivun kannalta. Mutta sunnuntaina mies ottikin likan mukaan kun lähti viemään poikaa takaisin ja kävivät katselee koneita ja syömässä. Sain levätä koko päivän ja en ottanutkaan iltapäivällä särkylääkettä.

Tänään alkoikin arki sillä likalla syysloma ohi. Pojalla onkin nyt vasta syysloma. Tekevät perhekodilta kylpyläreissun ja tulee sen jälkeen pariksi yöksi vielä kotiin. Likka tosiaan meni kouluun ja saatoin pysäkille.

Ja sitten toin mainoksia ja mies kapselikeittimen edulliseen hintaan ja sanoi mennäänkö. No kauppaan muutenkin ois ollu tarvetta mutta niihin ois lähikauppakin kelvannut. Mies kuitenki tiesi et oon kauan jo halunnut. No massu ei tietenkään tykänny tästä reisusta. Aamulla en ois tarvinnu särkylääkettä mutta kauppareissulla oli pakko ottaa.

Nyt sitten oonki koko lopun päivää kiltisti sillä meille tulossa ihania mahtavia vieraita perjantaina ja meillä on suunnitelmia ja haluun olla edes osittain kunnossa. Ainoa iso ongelma on etten pysty laittaa korkokenkiä ja mul ei oo ku yhdet kamalan väriset matalat juhlakengät ja korsettia ei pysty laittaa pitää laittaa paita joka peittää läskit ja korostaa parhaita puolia yms. normi vaatetusta en voi laittaa enkä voi tanssia kuin hitaita. 

Näillä mennään nyt. Tässähän tätä olikin tälle erää. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ankeista keleistä huolimatta.